Tervetuloa sosioniikan maailmaan!

Typologian perustajat

	Carl Gustav JUNG (1875 - 1961) Sveitsiläinen psykologi ja psykiatri. Tutkimuksissaan on todistanut, että persoonallisuustyypit eivät ainoastaan eroa psykisesti sairaiden, vaan myös terveiden kesken. Hänen typologiansa perusteella on luottu sosioniikka ja useita muita suosittuja teorioita, kuten MBTI, Keirseyn testi, Eysenckin testi.
	Isabel Briggs MYERS (1897 - 1980) Hän oli ammatiltaan koulunopettaja. (school teacher, too vague) Jungin psykologisen typologian pohjalta hän yhdessä äitinsä K. Briggsin kanssa kehitti Myers-Briggs Type Indicator:in (MBTI), joka on erittäin suosittu Yhdysvalloissa (sen johdannaisen The Keirsey Temperament Indicator:in ohella). Sosioniikka sotketaan usein hänen teoriaansa, vaikka niiden välillä on useita olennaisia eroja. Jos haluat oppia lisää hänestä ja hänen teoriastaan käy sivulla www.capt.org.
	Antoni KEPINSKI (1918 - 1972) Puolalainen psykiatri. Teoksessaan Neuroosien Psykopatologia, hän loi informaatiometabolismin käsitteen, mikä hänen mielestään selittäisi tiettyjä säännöllisyyksiä pysyvämmissä ihmissuhteissa. Myöhemmin A Augusta loi Sosioniikan perustan Kepinskin informaatiometabolismin sekä Jungin persoonallisuustyyppiteorian pohjalta.
	Aušra AUGUSTA (s. 4.04.1927) Oikea sukunimi: Augustinavičiute. A. asuu Vilnassa, Liettuassa. Hän on sosioniikan luoja: suhteiden teoriat, kuten tiedonvaihto persoonallisuustyypien kesken. Ammatiltaan hän on liikemies, sosiologi, ja v.1968 hänestä tuli Vilnan Pedagogisen Instituutin perhetiedekunnan dekaani

Yhteys

Dmitri LYTOV (Pietari, Venäjä)

Change language? - ¿Cambiar idioma? - Andere sprache? - Autre langue? - Ŝanĝi lingvon?

Ihmisten välisiä suhteita voi ennustaa. Tätä mieltä ovat verrattain uuden (v. 1970 alkaen), sosionikka-nimisen psykologisen teorian puolustajat. Ihmisten väliset suhteet muodostuvat 16 eri persoonallisuustyypin kesken, joista yhteen sinäkin kuulut.

Persoonallisuustyyppi (sosiotyyppi) ei muutu joka päivä, tai edes joka vuosi. Persoonallisuustyyppi muodostuu jostain muusta kuin kasvatuksesta, kultturista tai ammatista. Se on informaatiota ja toimintaa ihmisen ympärillä olevan maailman kanssa. Kullakin tyypillä ei ole ainoastaan vahvoja, vaan myös heikkoja puolia: heikot puolet täydentyvät vahvoilla puolilla ja päinvastoin. Joskus samaan tyyppiin kuuluvat näyttävät kaksosilta, vaikka eivät ole edes sukulaisia keskenään. Luultavasti tyyppi on “ohjelmoitu” geneettisesti.

Sosionikassa lähdetään siitä, että suhteet riippuvat enemmän persoonallisuustyypistä kuin kasvatuksesta. Psykologiassa on kuitenkin olemassa erilaisia ihmisten välisten suhteiden teorioita. Monet psykologit ovat sitä mieltä, ettei ihmisen luonne vaikuta suhteisiin vaan että kaikki riippuu vain kulttuurista, asemasta yhteiskunnassa, kasvatuksesta ja ammatista jne. Mutta niiden kesken, jotka näkevät ihmisten luonteen ja heidän suhteiden välisen yhteyden, näkökohdat eroavat. Sokrates ei osannut vastata, kumpi ystävistä on parempi: kaikkein samanlaisin vai kaikkein erilaisin ystävä.

Sosioniikka erottaa tyyppien väliset suhteet yhteisymmärryksen mukaan. Esimerkiksi kahden samankaltaisen henkilön välinen suhde ei aina ole hyvä. Samankaltaiset henkilöt ymmärtävät toisiaan toisaalta välittömästi, mutta he ovat kuitenkin yhtä heikkoja kohdatessaan ongelmia. Yhteistyökyky ongelmia kohdatessa on siis samankaltaisilla tyypeillä matala. Kahden aivan erilaisen tyypin välinen suhde on vielä huonompi. Suhde voi johtaa riitoihin. Missä on sitten “kultainen keskitie”?

Tämä on dualisuutta eli psykologisen täydennyksen suhteita. Sosioniikka jakaa 16 tyyppiä 8 täydennys- eli duaalipariksi. Täydennysparit ovat kaikkien tukevimmat läheisissä suhteissa, esimerkiksi perheessä.

Sosioniikka on syntynyt K.G.Jungin persoonallisuustypologian perusteella. Sen vuoksi sosioniikka monissa asioissa muistuttaa Myers Briggsin (MBTI) amerikkalaista persoonallisuustyyppijen teoriaa. Mutta on olemassa myös isoja erotuksia, mistä ei saa unohtaa:

Sosionikan peruskäyttöpiirit. Pedagogiikka (opettajien ja oppilaiden välisen  vuorovaikutuksen  tutkinta opintoaineiston omaksumisen ongelma) perheneuvonanta ( avioliitto ja –ero ikäongelmat), kaaderineuvonanto              ( ammattiorientaatio, yhteensopivuus henkilökunnassa,  yrityksen strategia henkilökunnan kokoonpanosta lähtien ), perusteelliset tutkimustyöt ( matemaattinen muovaileminen, genetiikka, psykofysiologia, morfologia – sosiotyyppien ulkoparametrit), psykofysiologiset peilit ja harjoitelut.